perjantai 14. heinäkuuta 2017

Where it all begins..


Tästä se alkaa, meidän häiden suunnittelu sekä ihka ensimmäinen blogini, tasan yksi vuosi ennen tulevaa hääpäiväämme! 2017 on edennyt semmoisella ihanalla hurrikaanilla, että pakko on kirjoittaa mustaa valkoiselle, jotta pysyy ajatukset kasassa. 

Pidän esittelyt lyhyinä: Minä olen Maltan suomalainen Tina. Heinäkuussa tuli seitsemän vuotta siitä, kun muutin Maltalta Suomeen ja aika on mennyt nopeasti. Vanhempani asuvat vielä Maltalla ja näemme livenä harvoin, mutta pidämme päivittäin erittäin tiiviisti yhteyttä. Usein minulta kysyttyihin kysymyksiin kuuluu se, että onko toinen vanhemmistani suomalainen kun puhun niin hyvin suomea? Vastaus on kyllä, äitini on suomalainen ja isäni maltalainen, joten suomi on ollut toinen äidinkieleni. En tosin ole koskaan opiskellut suomen kieltä, joten tulette näkemään paljon kirjoitusvirheitä blogissani - sekä tahattomia että tahallisia.

Sulhaseni Ilpo taas on supisuomalainen ja siis tuleva aviomieheni. Hän on myös tämän ihanan hurrikaanin aiheuttaja. 

Tämä kuva on otettu hetkenä, jolloin Ilpo kosi minua tammikuussa 2017. Tästä se kaikki alkoi, tai jo hieman sitä ennen, kuten tulin huomaamaan..




Ihmettelette varmaankin miksi minulla on morsiuspuku jo tässä vaiheessa päälläni? Noh.. minäpä kerron..

Se taisi olla marraskuuta 2016 kun sulhaseni ystävä, Love me do -häämessujen tuottaja Johanna soitti minulle ja kysyi pääsisinkö millään messulauantain häämuotinäytöksiin malliksi tammikuun Love Me Do häämessuille? Minä entisenä tanssijana ja esiintymislavaa ikävöivänä huusin että: "TOTTA KAI VOIN"! Oli kuulemma "yksi malli joutunut peruuttamaan" osallistumisensa messujen näytöksessä. Little did I know.. Harjoittelin jo samana iltana kävelyä olohuoneessamme ja seuraavana päivänä ulkona toppahousuissa ja huopikkaissa. Olen näes päiväkodissa töissä. Alkuinnostus kerkesi juuri ja juuri tasaantumaan, kun Johanna soitti joulukuussa uudestaan ja kysyi, että voinko mitenkään kävellä myös sunnuntain näytöksissä? "OH MY GOOOODDDDD TOTTA KAI VOIN"! Tämä sama malli oli kuulemma joutunut peruuttamaan sunnuntainkin osallistumisensa. Again, little did I know.. Tästä kaikesta tietenkin uutisoitiin tiivisti vanhemmilleni Maltalle. Johanna pyysi minua laittamaan mittani ja pari kuvaa Love Me Do:n superille runway managerille, Heidille. Tein työtä pyydettyä. Muutama viikko myöhemmin tuli sitten aikataulu ja muita ohjeita. Luulin olevani mallina messuilla ja olinkin, mutta sitten tapahtui jotain ihan muuta!

Perjantaina 20.1 oli pukujen sovitukset ja se oli jo äärimmäisen jännää ja ihanaa. Suorastaan rakastuin ensimmäiseen pukuun jota sovitin: Mori Lee:n tylliunelma joka olikin sitten The Kosintapuku. Muutkin sovittamani puvut olivat niin kauniita, että jokaisen kohdalla joutui sanomaan "Oi mä haluisin tän mun häihin sitten joskus", mutta The Kosintapuvun kohdalla menin sanattomaksi. "Can I say yes to this dress"?? Monta kuvaa meni myös äidilleni Maltalle tästä ihanuudesta ja äiti ihastui siihen samalla tavalla kuin minäkin. No, sovituspäivä siinä sitten venähti iltaan asti kun välillä menin auttamaan messujen muissa hommissa - tuttua hommaa sekin, sillä nämä olivat jo kolmannet Love Me Do messuni, joissa olen ollut auttamassa tavalla tai toisella, mutta ensimmäiset kun minua pyydettiin malliksi.



Lauantai 21.1 ja aikanen aloitus. Paikalla piti olla aamulla klo 7, jotta päästiin miltei heti meikattavaksi ja kammattavaksi. Sinä päivänä oli kaksi kansainvälistä muotinäytöstä ja yksi kotimaisten suunnittelijoiden näytös. Ensimmäisen näytöksen kierros jännitti kovasti, mutta kolmannesta osasin jo nauttia. Kotimaisessa näytöksessä sain ylleni semmoisen black beautyn SuviMorsiamelta, että oksat pois. Vaikka omasta vaatekaapista ei löydy montakaan mustaa vaatekappaletta, tämä oli semmoinen puku mitä en olisi halunut antaa takasin. Näytöksen teemana muuten oli Rakasta sellaisena kuin olen!


Kun pääsin illalla kotiin, kerroin Ilpolle hieman hänenkin näkemästään näytöksestä ja tietenkin kaikkea backstagen tunnelmista. Vähän siinä ihmettelin kun Ilpo meni suoraan sänkyyn näpräämään puhelintaan, emmekä tavalliseen tapaan löhöilleet sohvalla yhdessä ollenkaan. No, olihan hänelläkin ollut pitkä päivä messujen järkkärinä, joten pistin tämän outouden väsymyksen piikkiin. Ja kyllähän minuakin väsytti, vaikka adrenaliinit jylläsivätkin vielä täysillä ja tyytyväisenä sitten siinä vielä kokosin yhtä lamppua ruokapöydän ääressä ja kirjoitin vielä päivän raportin vanhemmilleni monen kuvan kera. 

Sunnuntai 22.1 ja minulle tietämätön pääpäivä. Aikainen aamu oli tämäkin, mutta homma oli jo sen verran tuttua, että pystyin nauttimaan kaikesta. Tämä oli minullekin omanlaisensa pääpäivä, kun olin sanonut niin monelle läheiselle, että tulisivat katsomaan näytöksiä. Ilpo ihmetteli ääneen, että miksi kaikki tulee sunnuntaina? (vaikka sitten tiesikin, että se oli junailtu niin). Jaa-a, you tell me, tuumasin. Äitikin oli laittanut Maltalta päivän ensimmäisen näytöksen aikana tsemppiviestin messujen viimeiselle päivälle. Kaikki meni kuten pitikin. Ensimmäisen näytöksen jälkeen otettiin kuvia runwaylla muiden mallien kanssa ja sitten olikin jo aika valmistautua toiseen näytökseen, joka oli päivän ja koko viikonlopun sekä messujen viimeinen.

Tunsin oloni prinsessaksi. Puku oli täydellinen, asusteet täydellisiä ja backstagen fiilikset olivat taivaissa, kaikki mallit tanssivat taustamusiikin tahtiin ja otettiin viimeiset kuvat ihanissa puvuissamme. Esiintymisjono liikkui nopeasti ja pian olikin minun vuoroni astua järjestykseen. Yksi backstagen assistentti tuli kuitenkin ilmoittamaan, että menenkin tällä kertaa viimeisenä. Ihmettelin asiaa hieman, mutta en kysynyt syytä, vaan kiltisti menin jonon loppupäähän. Pääsin vihdoinkin kävelemään ja nautin viimeisistä askeleista täysin.
 


Käännettyäni takaisin runwayn päässä huomasin, että Love Me Do:n juontaja Krisu oli asettamassa tuolia catwalkin alkupäähän. Tätäkin ihmettelin, että eikö hän huomaa, että minä kävelen vielä, että onkohan hän tullut hieman liian aikaisin laittamaan sitä tuolia siihen? Noh, show must go on ja suunnittelin, että kävelen vaan reippaasti hänen ohitseen..  Paitsi että hän pysäytti minut ja pyysi istumaan tuolille. Istuinhan minä, mutta kovasti mietin et mitäköhän nyt tapahtuu?  




Ensisijainen ajatus oli että puvun valmistaja tulee esittelemään työtään, ja minulle oli vaan unohdettu kertoa siitä. Asia kuitenkin selvisi suhteellisen nopeesti siinä vaiheessa, kun kaiuttimista kuului tuttu ääni: "Tina rakas, iltatähteni, tää on sulle".  Saman tien oikean puolen takarivin katsojat nousivat seisomaan ja täyttivät salin Romanssi-laululla, mahtavilla äänillään. 




Myöhemmin minulle selvisi, että he olivat siis Helsingin Filharmoninen kuoro. He kävelivät alas katsomosta runwayta pitkin ja asettautuivat kunniakujaan käytävän molemmin puolin, jonka jälkeen Ilpo käveli kaikessa komeudessaan kuoron läpi minun eteeni. Kun laulu päättyi, silloinen poikaystäväni polvistui, pyysi minua vaimokseen ja niin hänestä tuli minun tuleva aviomieheni!

Yllätykset eivät kuitenkaan loppuneet siihen. Halattiin, pussattin, sormus laitettiin vasempaan nimettömään, minä jatkoin itkemistä ja kädet jatkoivat tärisemistä.




Tämän jälkeen Ilpo käänsi minut ympäri ja pyysi katsomaan runwayn alkupäässä sijaitsevaa screeniä. Siinä näytettiin yhtä kehystettyä kuvaa meistä, samaa kuvaa, joka koristaa meidän tv-tasoa kotonamme ja taustalla soi laulu, jonka olen jo aikoja sitten toivonut meidän häävalssiksemme sitten joskus. Seuraavaksi alkaa pyörimään videotervehdyksiä ja -onnitteluita ystäviltä, sukulaisilta ja läheisiltä sekä oman, että Ilpon puolelta. Viimeiset onnittelut videolla antoivat vanhempani, taustana St. Julians, kotikyläni Maltalla. Videossa äitini sanoo: Ja lisää yllätyksiä peliin", jollon Ilpo pyöräyttää minut ympäri ja näen vanhempani kävelevän minua kohti. Voi sitä kyyneleiden tulvaa! Heidän piti olla kotona Maltalla, mutta sieltä he tulivat! Ensimmäistä kertaa näin isänikin poskella kyyneleen! 




Tämän kaiken jälkeen minua pyydettiin vaihtamaan näytösmekkoni pois. Goodbye ihana mekko!

Meitä ja meidän kosintaa todistaneita läheisiämme odotti kuohuviinitarjoilu Kaapelitehtaan alakerrassa, jossa sain myös kuulla ensimmäiset salaisuudet kaikesta siitä, mitä on jouduttu pitämään itseltäni salassa.

Onnitteluiden jälkeen siirryttiin sitten Radisson Blu Seaside hotelliin, jossa saimme viettää aikaa läheistemme kanssa ja käydä tapahtunutta läpi. Puhelimeni piippasi jatkuvasti, kun pyysin kaikkia lähettämään minulle heidän ottamia kuviaan ja videoitaan. Myöhemmin saimme viettää aikaa myös Love Me Do:n crew:n kanssa, kun he saapuivat hotellille messujen purkuhommista. Kävimme heidän kanssaan läpi päivän järjestelyitä ja suunnitelmia ja haasteita. Johanna kertoi, että kosinnan ideointi alkoi syyskuussa 2016!

Entä sitten se kosinnan sormus?! Rakastan vaaleanpunaista, joten sormuksessani on ruusukultaa, timantteja ja yksi pinkki safiiri. Jos minut pitäisi muotoilla sormukseksi, olisin juuri tämän näköinen. He knows me well! Malmin Korupajan ammattilaiset olivat auttaneet sulhastani sormuksen loihtimisessa ja tuossa se nyt kimaltelee, kun kirjoitan tätä kosintaromaania. 


 Näihin hetkiin on sittemmin palattu moneen kertaan ja vieläkin tulee kyyneleet silmiin.. jos haluat nähdä miten kaikki meni livenä, be our guest!

 

Noin, siinä se oli, voi herran jestas, uskomaton, unohtumaton ja kaikki (salaiset) unelmani ylittävä kosinta ja tästä on nyt hyvä aloittaa itse hääsuunnittelut. Onneksi hyvä ystävämme, ne sulhaseni kieroilevat partners in crime ja minun Fairy Godmotherit, eli Nonna ja Johanna, ovat suunnitelleet muutamat häät ennenkin ja ovat luvanneet auttaa meidänkin häissämme, joten meidän ei tarvitse haahuilla ihan ummikoina hääsuunnittelun suuressa ja laajassa maailmassa. 



Haluamme vielä kerran kiittää kaikkia jotka olivat tavalla tai toisella mukana tämän ihanan päivän suunnittelussa ja toteutuksessa, siis kokemuksesta mallina catwalkilla ja tietenkin itse kosinnassa:

Love Me Do- häämessuja, amoriini.com Juhlaopasta, Helsingin filharmoninen kuoro, Malmin Korupaja, valokuvaaja Amanda Lehtola, videokuvaaja Helena Eslon, jonka videokosinnasta löytyy mm. Love Me Do:n Facebook sivuilta, Stained Creativen Caroline Suinner, Mori Lee by Madeline Gardner, Alexander Tillander, Ninka, MSCHIC, Etelä-Suomen Kosmetologikouluhoitola, Maria Haanpää ja Mia Uski Highlight Kauhavalta ja Floramore, Love Me Do:n Johannaa, Nonnaa ja Heidiä ja kaikkia Love Me Do:n apulaisia, avustajia ja malleja. Kyseistä viikonloppua emme tule koskaan unohtamaan! 💕

Much love,

Tina

29 kommenttia:

  1. OMG <3 Tasan yksi vuosi tänään! Mikä vuosi tästä tuleekaan! ;) <3

    VastaaPoista
  2. Hyvin kirjotettu - kyynelkanavat on taas putsattu..seuraavaa tekstiä ootellessa! Ja tietty ens kesän häitä... �� -Tipi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onhan se hyvä putsata niitäkin tasasin väliajoin!

      Poista
  3. Kyynelet virtasi aiemmin kun katsoin kosintavideota, ja kauas ei jääty nytkään. Toi on niin upeeta ja ainutlaatuista, että ei voi olla liikuttumatta. Kivasti kirjoitettu teksti! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kuivin silmin en säästynyt tämän ensimmäisen postauksen kirjoittamisen aikana!

      Poista
  4. Ihanan romanttinen kosinta ja upea aloitus blogille. Odotamme innolla jo seuraavaa postausta. - M&M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! Ihanaa kun olit myös paikan päällä :)

      Poista
  5. Oi ihanaa! Onnea teille <3

    VastaaPoista
  6. Itkuks meni taas Mamma Callejalla videota katsellessa. Vaikka kyyneleet, kosinta tapahtumassa ja nyt , olivat onnen ja ilon kyyneleitã, niin toivon että häät mennään rämäkän riemun tahtiin, ettei mascarat ja muut nassun nätiksi tekevät meikit olisi heti pitkin poskipäitä. Waterproof on hääpäivänkin avainsana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Waterproof on kyllä aika kova sana! Eiköhän me äiti pärjätä tavalla tai toisella itse päivänä! ❤

      Poista
  7. Mukana jännityksellä seuraan teitä. Tv Tarja Katjan täti.

    VastaaPoista
  8. Eiiih!!! Siis mä olin mun kaason ja äidin kanssa tuolla yleisössä!!! :D :D Ensin luultiin että se on joku siihen hääpukunäytökseen liittyvä juttu ja sit hetken päästä ei muistettu et missä ollaan :D :D Sulla oli NIIIIN ihana kosinta!!! Sit kun sun isä ja äiti tuli siihen vielä ja se juontaja sanoi jtn et ovat lentäneet just Suomeen salaa tätä varten niin me kaikki kolme jo itkettiin :DDD Ihan hullua kun ei ollut mikään omat kaverit tms siinä mutta se oli vaan niin koskettavaa alusta loppuun. En vaan tajua miten sä pystyit olemaan niin cool ja vaan hymyillä ja vähän itkeskellä siinä kaikkien edessä!!! Mä olisin varmaan valunut siihen lattialle :D :D :D Onnee hei teille tosi paljon ja nauti nyt tästä ajasta. Voin sanoo et se menee TOSI nopeesti! Me emnnään naimisiin 5.8 ja tää vika 6 kk ennen häitä on menny jossain viikossa!! :D :D Oli kiva olla läsnä sun kosinta hetkessä ja nähdä noi kuvat täällä <3 Kivaa hääsuunnitteluaikaa teille :) T: Sanni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Koskettavaa oli kun sillon täysin tuntemattomat ihmiset tuli onnittelemaan, ja nyt taas sun ihanan kommentin kautta! Voin kertoa että sydän hakkasi mutta oli niin "ei voi olla totta"- fiilis että näköjään piti minut ulkopuolelta suhteellisen kasassa! Uskon että aika menee nopeasti ja yksi kaasoistani on kertonut että hänen häiden jälkeen tuntui että elämässä oki hirvee aukko, vaikka uusi kausi elämässä on just alkanut. Onnea teille hääpäivän johdosta! Pidän teille peukkuja että aurinko paistaa! :)

      Poista
  9. Hei Tiina :) Mekin oltiin tuolla mun miehen kanssa *wirn* Istuttiin niiden kuorolaisten lähellä ja melkein noustiin itsekin ylös kun luultiin, että nyt pitää nousta hahaaaahaa! Oli ihana kosinta ja sä olit tosi kaunis. Sun tulevalla miehellä on toooosi hyvät hermot *wirn* kun uskalsi kosia tolleen julkisesti. Kaikkea hyvää teille kahdelle tältä keväällä rouviintuneelta morsiamelta yleisöstänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Minä sitten taas luulin että olivat kaikki lähdössä pois ja mietin siinä vaiheessa että pitääkö just nyt lähtee?! Pitihän heidän mutta eivät lähteneet kovin pitkälle! :D Kiva kun olitte paikalla ja onneksi olkoon teille molemmille! :)

      Poista
  10. Vietetäänkö teidät häät Suomessa vai Maltalla? Kiva alotus hääblogille. Jään seuraamaan tätä mielenkiinnolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häitä juhlitaan Suomessa. Seuraavassa postauksessa tulen kertomaan hieman häistä, joten kiva kun jäät seuraamaan :)

      Poista
  11. Hei,
    Olisi kiva saada jossain vaiheessa tarkempi kuva sinun kihlasormuksesta. Kuvauksesi sormuksesta kuulostaa niin mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mä kirjotan postauksen sormuksesta ja sen tarinasta niin siihen tulee lisää kuvia :)

      Poista
  12. Moikka, olisi ihanaa kuulla teidän tarina :) Mielestäni on aina ihana kuulla miten pariskunnat ovat tavanneet ja miten kaikki sai alkunsa. Kumpi pyysy kumpaa ulos jne ;) Jos kosinta oli näin romanttinen niin en malta odottaa jakoa!

    VastaaPoista
  13. Me tavattiin lentokentällä kun olin lähdössä Maltalle kesälomalle. Vaihdettiin puhelinnumerot ja siitä seurasikin erittäin tiiviit tekstarikeskustelut sen parin viikon ajan kun olin Maltalla! :)

    VastaaPoista
  14. Vau, mikä aloitus! Jään kyllä innolla seuraamaan matkaanne eteenpäin :) !

    VastaaPoista
  15. Oi mikä tarina!!! 😍 messuilla nähdään!

    VastaaPoista